Mini-rogaining

Marraskuun aikaa voisi kutsua ylimenokaudeksi. Tässä haetaan hiukan motivaatiota tuleviin urheiluhaasteisiin ja suunnitellaan peruskuntokautta ja ensi vuoden haasteita. Multisport on avannut uutukaiset nettisivunsa, joka ainakin saa ajatukset jo tulevaan seikkailuvuoteen. Allekirjoittanut kävi Pepin ja Pian kanssa marraskuun ekana viikonloppuna hakemassa lisäpotkua Vierumäen triathlonleiriltä: 10 tuntia treeniä, jossa mukana 2,5 h uintia. Ja vielä on kirjoittamatta Multisportin Tallinnan mahtava seikkailutreeni lokakuun alulta.

Eilen oli seikkailuhenkinen laatutreeni Tuusulan suomaastossa. MamAdventure koostui tällä erää vain yhdestä henkilöstä, joka harmitteli liian vaatimatonta reittisuunnitteluaan. Kyseessä oli Kalevan Kierroksen järjestämä 2h minirogaining, jossa yli 100 joukkuetta (1-5 henkeä) kilvoitteli annetun ajan puitteissa 28 rastin metsästämisestä vapaavalintaisessa järjestyksessä. Lupus Extremen kisailuraportista löytyy myös kartta ja myös Duron sivulta tekstiä.

15 min ennen yhteislähtöä. Kuva: JanneH (Lupus Extreme)

 

Kartat saatiin tuntia ennen lähtöä ja oma suunnitelma hahmottui nopeasti, mutta maasto osoittautui yllättävän nopeaksi ja järjestäjän varoitukset soiden märkyydestä vääriksi. Suunnitelma lähteä ensimmäiseksi suorastille 41 oli oiva valinta, sillä lisäkseni sinne paineli vain kolme miestä ja näin toteutui tavoite tehdä ihan omaa treeniä. Rastipisteet olivat turhankin helppoja, mutta eipähän mennyt etsimiseksi. Muutaman kävelyaskeleen otin ainostaan tehdessäni reitin uudelleensuunnittelua. 2 h puitteissa olisi ehtinyt hakemaan enemmänkin rasteja, mutta nyt aikaa turhaantui ylimääräiseen juoksenteluun, palatessani hakemaan rasteja 40, 20 ja 29.  Suurin osa porukasta kulki aikamoisena letkana, joka toki tulikin minua vastaan itäisimmillä rasteilla. Nyt jäi hakematta 4 rastia (48, 30, 31 ja 57), vaikka noista ainakin kahteen tai jopa kaikkiin olisi ollut mahdollisuudet. Seuraava rogaining onkin tarjolla loppiaisena, varmasti lumiolosuhteissa!

-Jola-

X-kaato - helmi kisojen joukossa

Legendaarinen X-kaato järjestettiin la 24.9.2011 Vuosaaren urbaaneissa maisemissa: merellä Kallahtea kiertäen, jätemäen "lehmien" seassa, kerrostalojen välissä, Skatan bunkkerissa, Niinisaaren näköalatasanteella, aallonmurtajilla, Mustavuoren vallihaudoissa, puistoissa, Uutelankanavassa, Aurinkolahden uimarannalla, Meri-Rastilan ulkoilureiteillä ... Kuvamateriaali on jälleen aika vaisua, mutta kisan jälkitunnelmista on sentään muutama kuva ja tietty kartoista. Montaa tuntia ei edellisenä yönä nukuttu, sillä kisamateriaalin jako alkoi 03:30 ja kilpasarjojen startti tapahtui rapsakasti klo 5:00.

Etukäteenhän oli tiedossa, että pimeällä mennään ja siksi olimme yhdessä sekä maastopyöräilleet että suunnistaneet yöllä ja kajakkiyksiköilläkin on melottu tänä vuonna kerran :-D Koska allekirjoittaneella lienee maastopyöräilykaatumisen jäljiltä jonkin sortin murtuma selässä, oli työnjako selvä, melontaa niin vähän kuin mahdollista. Kisa starttasi Pepin melonnalla, Jolan kuljettaessa fillareita ja juosten. Pakollinen melojan vaihto tuli tehdä 2. rastilla, muuten sai päättää kumpi meloi. Peppi siis meloi rasteille 1. ja 2. ja Jola välin 2-3. Leimaus tuli tehdä aina yhdessä. Rastille 1. teitä pitkin kahdella fillarilla, joiden kanssa ajo oli yllättävän helppoa, kuhan pääsi liikkeelle. Rastille 2. juosten ja taas 3->5 ajaen. Ensimmäinen isompi mokamme oli kommunikaatiossa. Olimme ehkä liian hätäisesti sopineet, että tapaamme rastilla 3, eikä tien toisella puolella melontarannassa. Toisin kävi ja tähän juoksenteluun ja pimeässä huuteluun tärvääntyi pari minuuttia. Peppi kuitenkin meloi vahvasti ja kauaa ei 5. rastilla tarvinnut odotella.

 Tällä kartalla 1. osuus melonta/fillarinkuljetus+juoksu rastit 1-3 ja 5 ja 2.suuden MTB-rastit 6-9 

Vaihdosta 2. osuudelle fillarin selkään ja rastien 6-14 haku. Heti ekalla fillarirastilla havaittiin venttiiliongelma, joka onneksi saatiin sujakasti kuntoon, vaikka renkaan pumppaamiseen aikaa hiukan menikin. Nyt oli jo valoisaa, lamppu toki vielä apuna kartanluvussa ja rastit löytyivät helposti. Vaihtoon takaisin rastille 15 (eli sama rasti 5/15/19/20). Tämän päälle osuus 3., nopea ja helppo kahden rastin (16 & 18) suunnistus jalkaisin ja tiedossa Quest. Tässä sattui järjestäjien -muuten upeassa kisassa- ainut moka. Yksi ees taas inkkarimelontaväli kanavassa oli muuten kiva ajatus, mutta porukka kasaantui 10-20 min jonoksi odottamaan vuoroaan, sillä inkkareita oli vain 5. Ainut oikea ja toimiva ratkaisu olikin poistaa kisa-ajoista tuo rastiväli kokonaan. 

 Tässä 2. osuuden jatko eli MTB-rastit 9-15 sekä suunnistus juosten 16+18 ja vaihto 19 ja 20.

Viimeisellä osuudella 4. liikuttiin fillareilla (rastit 21-30) ja oli tiedossa useampi quest. Ensimmäinen rasti 21 oli kellarin sisällä mäen päällä ja rasti 22 jätemäen huipulla. Siellä olevassa quest-ohjeessa oli annettu kaksi kompassisuuntaa ja n. 300-400 m etäisyydet kumpaankin. Koodit "lehmä" ja "kanto" osoittautuivat sanojensa mukaisiksi. Onneksi niityn lehmät olivat vaneria :-) 23 oli hienossa luolassa ja tänne mennessä vedettiin hieman liian pitkäksi, yhdessä Mehukattien kanssa. Rasti 24 oli sijoitettu näköalatasanteen päähän ja siellä oli questohje: tuli laskea tietty määrä pylväsvälejä ja ilmoittaa oikea rastikoodi järjestäjille. Tarkka laskeminen tuotti oikean tuloksen X ja tämän seurauksena siirryimme naisten sarjan kärkeen. 25 löytyi helposti, mutta 26 hieman arkaillen - tulihan se sieltä kuitenkin.

Fillarirastit 21+ 22 (jossa lehmä ja kanto quest) ja 23 (luolarasti) ja 24 pylväsvälienlaskeminen-quest, 25 ja 26, jossa "vallihauta-quest" sekä 27-28. Vikat rastit 29 ja 30 näkyvät ensimmäisessä kartassa.

Rastilta 26 alkanut Vallihauta-quest oli tosi hieno. Käyttämällä kolmos karttaa sekä vallihautakartan alakulmassa olevaa karttaa ja tietysti kunkin vallihaudan kohdekarttaa, löytyivät rastit melko vaivattomasti. Tämän osuuden alussa menetimme kuitenkin johtoaseman ja ero oli osuuden lopussa kuitenkin alle 2 minuuttia. Naisten kärki Ryläyksen Charliet II meni tätä osuutta yhdessä sekajoukkueiden kanssa ja me yksin, selkeästi hitaamalla tempolla.

Vallihauta-quest oli ihan huippu. Naisten sarjassa ei haettu rasteja D ja E.

Missä lopullinen ero sitten tuli? 26-27 reitinvalinta oli osaltamme tosi huono. Kierrolla tietä myöten hävisimme yli kolme minuuttia. Maalissa eroa 5 min 40 s eli ihan reilusti, tulokset löytyvät täältä. Kisakausi päättyi jälleen toiseen sijaan, mutta samalla kuittasimme naisten kokonaiskilpailun voiton. Mahtava kisa ja voimiakin jäi! Neljästä Cupin kisasta kaksi ensimmäistä ovat olleet selkeästi rankimmat, myös kuumien kelien myötä.

Sekasarjan Multisport Cupvoiton veivät  Lupus Extremen Reijo ja Anu Roininen ja miestensarjassa Multisport.fi vei järkyttävän kokoiseen pokaalin eli Pete Forsman, Ville Niemelä, Janne Mononen ja Eero Jäppinen. Naisissa siis MamAdventuren kaksikko Jola Maisala ja Peppi Aralehto.

Multisport Cupin naisten sarjan voitto: MamAdventure Jola & Peppi

Vaikka kisakausi virallisesti päättyikin X-Kaatoon, tehtiin rennommissa tunnelmissa vielä hieno seikkailutreeni 20 hengen voimin Tallinnassa. Siitä pian oma raportti ja kuviakin luvassa!



- Jola & Peppi-

Keltaisten uimapatjojen viimeinen retki - Snow Flakes seikkailu -11

Superkivaa seikkailua sunnuntaina tarjosi Snow Flakes seikkailu 2011 Oittaalla huikealle 264:lle kahden hengen tiimeissä urakoineelle kisailijalle. Sarjoja oli kolme ja järjestäjät olivat panostaneet puitteisiin (mm. saunat ja ruokailu kisan jlk), ratoihin ja oheisjuttuihin. Oli kaikenlaista pientä muonitusta, vitamiinia ym ennen, jälkeen ja kisan keskelläkin. Pisimmässä Pro Pinkojat sarjassa oli 28 joukkuetta, mutta kovin eri tasoista porukkaa oli lähtöviivalla. Vaikka meidän MamAdventure tiimimme ei olekaan kunnoltaan eikä taidoiltaan kovin,  taisimme olla kuitenkin kisakokemukseltamme konkareita. Bongasimme joukosta myös kaverukset fillarin sivulaukkujen kanssa :D

Saavuimme Oittaalle jo ennen klo 8 ja saimme materiaalikuoren ja ryhdyimme radan suunnitteluun. Allekirjoittanut taisi useampaan otteeseen sanoa, että onpas helppoa suunnistuksellisesti. Tästä lähin pidän suuni kiinni (tässä asiassa) :D Rata oli kuitenkin nopeasti katsottu ja piirretty. Luvassa oli melonta, pyöräily ja suunnistus ja näiden lomassa tiedossa muutama Quest, joita kaikkiaan olikin mukavat neljä kappaletta.

Startti oli klo 10 ja vaikka aikaa oli rutkasti, unohdimme lähdössä painaa reitin tallentavan loggerin päälle. Ei siis tule taaskaan kulkemastamme reitistä dataa :( Jos sitten X-Kaatoon 10 pv päästä muistaisi! Juoksimme melontarantaan oma lyhyt mela kädessä. Peppi meloi sillä edessä, mutta vaihtoi ykkösrastin jlk järjestäjän melaan, sillä sen lapa oli isompi. Melat olivat kuitenkin aivan liian pitkät meille ja kyllä olisi ollut omat kunnon melat poikaa! Pitäisiköhän panostaa vähän? Tuota urheiluhärpäkettä on kyllä jo entuudestaan omat ja naapurinkin varastokomerot täynnä... Viisi rastia 6,5 km matkalla ristiin rastiin Bodomjärveä haettiin ajassa 1:05, eli olimme vasta 12. joukkue vaihdossa.

Ei näytä kovin tehokkaalta, varsinkinaan takana :-) Kuva  Tomi Kallio

Noin 30 km fillariosuudelle lähdimme tunnelmissa, että tämähän on helppoa. Ja naps. Kakkosrastille mennessä ulkoilutiepätkien jlk valitsimme väärän polun, joka ei kuitenkaan loppupeleissä ollut juurikaan hitaampi. Kisassa oli käytössä perinteinen pihtileimaus, joten rastiväliaikoja emme valitettavasti saa. Kolmosrastilla Sorlammella oli alle 3 km packraftingosuus, jossa uimapatjat piti täyttää ennen kartan saamista. Toinen kuuluisan keltaisista patjoistamme täyttyi mukana kuljettamallamme kevyellä pumpulla kivasti ja toinenkin... kunnes lässähdys! Saimme onneksi juuri patjailuosuuden kiertäneiltä ja koko kisan voittaneilta UMNG:n (Team Ulkoilun Maailma / Navigreen Oy) Mikolta ja Tommilta patjan lainaan. Uusi pumppaus ja juoksuun! Rasteja oli seitsemän, joista kolme vedessä. Käytännössä olisimme selvinneet ilman kartan päällystämistä, mutta heitimme sen suljettavaan karttapussiin. Reitti oli lyhyt ja rastit helpoissa paikoissa, harmi. Toisaalta toinenkin keltainen patja vuosi ja päätyikin päivän päätteeksi kaatopaikalle. Jodumme suruksemme ilmoittamaan, että MamAdventuren tiimiä ei enää nähdä keltaisilla uimapatjoilla liikenteessä, vaan panostamme uusiin kellukkeisiin seuraavalle kaudelle :D

Mukavaa menoa rastille P3, vaikka vihreäpaitainen Liisa on loukannutkin kätensä. Kuva: Tuomas Sovijärvi

Pyöräilyn 4. rastille ajettaessa tuli typerä samaistusvirhe, jonka seurauksena matka tuplaantui. Arviolta tähän meni n. 8 minsaa. 5. rastin lähestyminen tehtiin etelästä pientä (tosin reitti 2000) polkua myöten välillä talutellen ja viisaasti paluu 6. rastille (liki vaihtoalueella) teitä myöten nopeammin. Fillariosuuden jlk oli luvassa quest, jossa seurattiin juosten (/kävellen) viitoitusta lähikalliolle, jossa kivuttiin jyrkänteitä ylös ja alas köysien avulla. Tässäkin järjestäjät olivat nähneet vaivaa ja elämyksiä tämä varmasti ensikertalaisille tarjosikin.

Kuva: SnowFlakes Adventure Team

 
Pyöräilynosuuden aika oli meille aivan liian pitkä 2:37 ja isot pummit, huono reitinvalinta ja vuotavat patjat poistaen olisi aika ollut 12-15 minsaa nopeampi. Hyvillä mielin jatkoimme kuitenkin vajaan 5 km suunnistusosuudelle, johon otimme vauhtiavuksi myös hinausköyden. Toiselle rastille oli laadittu suorypeminen, eli viitoitettu pätkä esteitä alittaen ja lampareissa kahlaten.

Mahtavaa - olisi saanut olla pidempikin!!! Kuva: SnowFlakes Adventure Team

 
Nelosrasti oli radiomasto, mutta hieman varoen, kuitenkin aika suoraan sitä lähestyimme, sillä mäen takana ollut masto oli yllätävän huonosti havaittavissa. Viimeisessä vaihdossa saimme käteemme bonusraidan eli pihapiiribingosuunnistuksen. Saimme ruudukon täynnä symboleja ja kartan, jonka avulla etsimme neljän suoran (merkitsimme rastilla symbolia vastaavan numerokoodin ruudukkoon). Kiersimme 10 rastia, mutta tässäkin olisimme selvinneet ehkä nopeammin, sillä oikeastaan kahden ohi juoksimme (näin jälkikäteen karttaa tutkien) niitä (kartasta) huomaamatta. Sijoitus 8/28 ajassa 4:30 oli tyydyttävä ja maalissa olo oli mitä mainioin! Alkuperäisen osallistujaluettelon mukaan olimme nopein naisjoukkue. Täältä löytyy Oittaan Impalan ja Pirttimäen Pensassian kisaraportti (lue myös jatkosivu) ja tästä vielä UMNG:n Mikon kirjoitus.
Lisää Team Snow Flakesin ottamia kuvia löytyy mm. täältä.

Team Snow Flakes todella osaa hommansa :-) Parannettavaa saa oikein etsiä, mutta ehkä ensi vuonna 9.9.2012 saadaan kisanumerot jotka pysyvät paikoillaan (nyt hakaneulat eivät pitäneet) ja jos vaikka runsaasta palkintopöydästä tuo naisseikkailutiimi uskaltautuisi antamaan palkinnot sarjojen parhaille naisjoukkueille. Lämmin kiitos aivan loistavasta kisasta!

 Pro sarjan suvereenit Pinkojat Tommi ja Mikko maalissa. Kuva: SnowFlakes Adventure Team

Tänään  Peppi ja Jola suuntaavat rastien hakuun kosteaan Espoon Keskuspuistoon illan pimetessä ja vielä tällä viikolla kajakkiläpsyttelemään (täytyyhän sitä edes kerran yksikköä kokeilla kaudessa) valmistautuen Multisport Cupin legendaariseen aamun pimeydessä kisattavaan X-Kaatoon!

T: Jola (ja Peppi)